Kahdeskymmeneskuudes: Miksi pyykkien laittaminen on seksikästä?

Eeva pyykkiteline. Ulla ei ollut neuvomassa.

Eeva ja Ulla keskustelevat kotitöistä. Tutkimusten mukaan kotitöitä tekevät miehet ovat onnellisempia. Tähän tutkimus antaa kaksi syytä.
Ulla on äärimmäisen tarkka siitä, miten pyykit laitetaan kuivumaan ja molempia ärsyttää sama asia, eikä kumpikaan kaipaa apua keittiössä.
THL:n mukaan kotityöt jakautuvat edelleen hyvin perinteisesti. Siskokset pohtivat huonosti suunniteltuja tiskikoneita ja kertovat, mikä on parasta kotitöissä.
Kuuntele tästä!

Kahdeskymmenesviides: Osaatko olla kiroilematta?

"Kiroiluun löytyy yllättävän monta hyvää syytä", HS Elämä & Hyvinvointi 13.11.2014.
Kuva: someecards.com

Ullan työpaikalla vietettiin kiroiluvapaata viikkoa. Yhteisesti ennalta listattujen kirosanojen päästelystä joutui maksamaan euron sakon per sana työporukan veikkauskassaan.
Huomaamatta ärräpäitä lipsahtelikin yllättävän paljon pitkin viikkoa eikä muidenkaan puheessa aina heti havahtunut voimasanan käyttöön.

Miksi sitten kiroillaan? Kiroilu auttaa päästelemään höyryja ja antaa pontta tärkeän asian esille tuomiseen. Lääketiede on myös todistanut, että kiroilu kivun tullen helpottaa.
Tieteen kuvalehti osaa kertoa, että älykkäät ihmiset kiroilevat enemmän.  Luovuus ja erityisesti kielellinen lahjakkuus tuntuvat olevan myös portteja kiroiluun, kertoo meille Kauppalehti.

Eeva on tulinen tuittupää ja tunnustaa itsekin päästelevänsä ärräpäitä töissä ja vapaalla.
Ulla on kiroiluvapaan viikon myötä alkanut kiinnittää entistä enemmän huomioita omaan ja muiden puheeseen myös kotona.

Molemmat allekirjoittavat, että oman äidin suusta kuultuna, kirosanat polttelevat korvia. Isältä opitut kiertoilmaisut toimivat aina ja onhan "Voihan Vitalis!" klassikko.
Mutta mikä ihme on ärmätti? Kuuntele podcast tästä.

Kahdeskymmenesneljäs: Kumman tehtävä on laskea wc-istuin?

Keskiverto suomalainen nainen käy virtsaamassa keskimäärin kuusi kertaa päivässä ja miehet viisi. 
Lähde: Kauneus ja terveys 2016  Kuva: Pixabay

Kysymys, josta moni väittely on saanut aikansa kotona ja toki työpaikoillakin, joissa on unisex-vessoja. Onko tässä nyt kyse sukupuolten välisen taistelun yhdestä tärkeimmästä kulmakivestä, joka määrittää tasa-arvon? Eevan mielestä asiaan on turh sotkea feminististä puoluetta, vaikka sellainen hänestä tarvittaisinkin.

Lauri Malkavaaran kolumnista "Tasa-arvoa toiletissa" kirposi täälläkin vessakeskustelua: Kumman tehtävä se vessanpöntön istuimen laskeminen oikeasti on?
Vai onko se loppujen lopuksi jokaisen vessaa käyttävän, ilman sukupuolijakoa, tehtävä huolehtia, että vessanpöntön istuin (ja kansi) ovat käytön jälkeen aina alhaalla?

Siskosten keskustelussa nousevat esiin ympäristön ja kasvatuksen vaikutteet vessakäyttäytymiseen, pöpöt hammasharjoissa ja kylmän posliinin kosketus pakaroilla aamupissan aikana. Kuuntele podcast, josta selviää myös mikä on molemmista yleisissä vessoissa tärkeää (ei, se ei ole vessaharja, vaika voisi olla!).

Kahdeskymmeneskolmas: Milloin viimeksi palautit pulloja?

Pullonpalautuskuitti Eevan jääkaapin ovessa odottaa oikeaa hetkeä. Odottanut jo tammikuusta lähtien.

Ulla on parisuhteesaan pullonpalautusvastaava. Ullan mukaan palauttaminen on siedettävää, kun pullot ja tölkit muistaa huuuhdella.

Suomen Palautuspakkaus Oy (Palpa) kertoo, että yhdeksän kymmenestä kierrättää kaikki pantilliset juomapakkaukset. Vuonna 2015 palautettiin 1,7 miljardia pulloa tai tölkkiä.

Podcastissa Eeva ja Ulla kertovat painajaismaisista pullonpalautusreissuistaan. Eeva on palauttanut vuoden pullot kerralla. Ulla taas päätti olla lunastamatta pullonpalautusrahojaan kaupasta, kun unohti ensin ja matkaa kyseiseen kauppaan olisi ollut noin sata kilometriä.

Puhetta riittää myös säästämisestä pullorahojen avulla,  automaatin hylkäämistä pulloista ja no, kuuntele tästä!

Kahdeskymmenestoinen: Miksi podcastin tekeminen on niin vaikeaa?

Oli vähän pidempi kesäloma, sori siitä!

Yhteisen ajan löytäminen on ollut siskoksille yllättävän vaikeaa. Samalla Google-päätti lopettaa host-palvelunsa, joten pähkäilyn aiheeksi tuli, miten onnistua jatkamaan podcast-harrastusta ilmaiseksi. Toistaiseksi näyttää siltä, että vaikka kansainvälinen jättiyhtiö on päättänyt luopua palvelustaan, meidän mp3-tiedostot rokkaavat edelleen.

Kumpikaan ei ole mikään koodarinörtti, mutta onneksi googlaamalla onnistuu löytämään ratkaisuja kaikennäköisiin pulmiin. Kun aloitimme podcast-harrastuksen, piti selvittää miten saamme podcastit myös iTunesiin. Samalla piti selvittää monta muuta teknistä kysymystä.

Onneksi Eeva sattui verkkovaelluksellaan törmäämaan Labnol-sivustoon, josta löytyi helpot ohjeet kuinka harrastaa podcasteja ilmaiseksi. Täältä siis alkuun kuinka podcastin tekeminen onnistuu ilmaiseksi, apuna tietysti Google Drive. Nähtäväksi jää, onko tämä nyt se Googlen lopettama palvelu vai ei. Eikä tarvitse olla koodarinörtti!

Podcastissa puhetta myös hakukoneoptimoinnista, Googlen rankaisumenetelmistä ja Hämeenlinnan kirjaston Makupaloista.

Kuuntele podcast tästä!

Ps. Käytetään näiden nauhurille tehtyjen äänitysten muokkaamiseen Audacityä. Jos tekee yksin podcasteja, voi ottaa vaikka hands free -laitteestaan käyttöön sen kuulokkeet ja mikrofonin, ja tallentaa suoraan Audacityllä.